Tietoisuutta lisäämällä pystytään vaikuttamaan asenteisiin, koskien päihteiden käyttöä. Nuoren kokiessa tulleensa nähdyksi, kuulluksi ja hyväksytyksi omana itsenään, tunteiden kohtaaminen ja käsittely helpottuu. Tämä rohkaisee nuorta puhumaan omista asioistaan ja hakemaan apua tarvittaessa. Aikuisen tulee rakentaa nuoreen luottamussuhdetta aidon kohtaamisen, läsnäolon, rajojen asettamisen ja niistä kiinni pitämisen kautta. On tärkeää luoda pelisäännöt yhdessä nuoren kanssa ja pitää niistä kiinni. Näiden avulla nuorta voidaan ohjata oivaltamaan syy- ja seuraussuhteita itse.
Vaativassa yhteiskunnassa vanhempien haasteet ovat lisääntyneet, joka näkyy heidän väsymisenään, vaikuttaen kykyyn rajata omia lapsia ja nuoria. Ratkaisuksi tähän on ehdotettu mm. ennaltaehkäiseviin palveluihin panostamista, yhteistyötä eri toimijoiden välillä sekä ammattilaisten koulutusta ja matalan kynnyksen palveluita. Näistä teemoista on puhuttu jo pitkään, mutta muutosta käytäntöihin ei ole tullut. Nuorten pahoinvoinnin tunnistetaan lisääntyneen. Tähän vaikuttavat monet syyt, esim. korona-ajan jäljet, avun hakemiseen liittyvät haasteet, varhaisemman tuen tarpeen tunnistamisen puute, huumeiden käytön arkipäiväistyminen ja mielenterveysongelmien lisääntyminen. Nuorten pahoinvointiin ei pystytä puuttumaan tarvittavalla tavalla perusopetuksessa, joka muodostaa merkittävän osan nuorten arkea. Toiselle asteelle siirryttäessä perusopetuksessa esille tullut tuen riittämättömyys korostuu ja haasteet kasaantuvat. Resurssien osalta esiin nousi mielenterveyden avopalveluiden riittämätön resurssointi, kun laitospalveluita on karsittu. (SONet BOTNIA, SORA 2022-raportti).
Nuoriin ja nuoriin aikuisiin kohdistuu valtavasti paineita yhteiskunnasta, sosiaalisesta mediasta, perheeltä ja kavereilta. Nuorelta vaaditaan lyhyen ajanjakson sisällä isoja päätöksiä ja valintoja, jotka heijastuvat koko loppuelämään. Nuoruuteen liittyy fyysiset ja psyykkiset muutokset, minäkuvan muokkautuminen, ihmisenä kasvu ja itsenäistyminen. Tämän kaiken keskellä nuoren pitäisi tehdä uravalinta, joka vaikuttaa loppuelämään. Hallituksen suunnittelemat säästötoimenpiteet, jotka vaikeuttavat uudelleen kouluttautumista, korostavat valinnan merkitystä.
Nuori voi olla todella hukassa itsensä kanssa ja turvautua esim. päihteisiin haastavassa elämäntilanteessa. Kokeilu voi toteutua hetken mielijohteesta, sosiaalisesta paineesta, halusta kuulua porukkaan tai uteliaisuudesta. Nuorten keskuudessa esiintyvä kiusaaminen on arkipäiväistynyt ja muuttanut muotoaan. Kiusaaminen kohdistuu useimmiten yksittäiseen nuoreen ja siihen on osallisina useita nuoria. Kiusaaminen voi olla henkistä ja/ tai fyysistä väkivaltaa, jota tapahtuu kasvotusten sekä sosiaalisessa mediassa (esim. What’s App, TikTok, Snapchat). Nuori ei pääse pakoon kiusaajia ja kiusaamista edes kotona.
Mielenterveys- ja päihdeongelmat näyttäytyvät alueella sosiaali-, terveys- ja sivistysalan ammattilaisille, poliisille sekä vartiointiliikkeille. Näiden toimijoiden välillä tarvitaan avointa keskustelua, jonka tavoitteena on tunnistaa nuorten oireilu mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja ohjata nuoria eteenpäin tuen piiriin. Asioista tulee puhua niiden oikeilla nimillä. Mielenterveys- ja päihdeongelmat koskettavat kaikkia yhteiskuntaluokkia ja niihin liittyy aina kerroksellista problematiikkaa.
Tanja Aalto KRIS E-P ry, Petra Reinikainen FinFami E-P, Pietari Korkiatupa ja Matti Hietala No Trouble ry ja Jesse Keskinen Asiantuntija EHYT ry Länsi-Suomi, Juha Turpeinen kriisityöntekijä, Mieli Kriisikeskus Seinäjoki