Viola 2014-2018
VIOLA – Voimaa ikääntyvän omaisen liikkumiseen ja arkeen – hanke 2014-2018
HANKKEEN TAVOITTEET:
Tukea yli 65-vuotiaan omaisen hyvinvointia silloin, kun läheisellä on mielenterveyden ongelmia tai hän on huolissaan läheisen mielen hyvinvoinnista
Tuoda liikkuminen ja omasta hyvinvoinnista huolehtiminen osaksi omaisen arkea
Luoda mahdollisuuksia tavata muita omaisia sekä antaa ja saada vertaistukea
Löytää tapoja, joilla yhdistys (kolmannen sektorin toimijana) yhteistyössä virallisten toimijoiden kanssa on tukemassa omaisia heidän arjessaan
VIOLA-hankkeen yhteistyökumppaneina toimivat Seinäjoen kaupunki ja seurakunta. Yhteistyötä tehtiin myös eri yhdistysten kanssa.
IKÄÄNTYVÄN MIELENTERVEYSOMAISEN TEHOSTETTU TUKI
Viola-hankkeessa (Voimaa Ikääntyvän Omaisen Liikkumiseen ja Arkeen) on kehitetty malli ikääntyvän mielenterveysomaisen tukemiseksi. Malli koostuu hyvinvointitapaamisista sekä omaista tukevista tukimuodoista.
Käyttötarkoitus
Tarkoitus on edistää ja tukea kotona asuvan yli 65 vuotiaan mielenterveysomaisen arjessa selviytymistä ja elämänlaatua. Hyvinvointitapaamisten aikana yhdessä omaisen kanssa arvioidaan, miten olemassa olevia voimavaroja voidaan hyödyntää hänen elämässään. Omaiselle tarjotaan myös eri tukimuotoja yksilöllisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Malli on kehitetty yhdessä omaisten kanssa. Ikääntyvän mielenterveysomaisen tehostetun tuen mallin näet tästä.
Hyvinvointitapaaminen – Ohjeita ammattilaiselle tapaamisen toteuttamiseen
Hyvinvointitapaamisten prosessi koostuu neljästä käynnistä. Ensimmäisellä käynnillä on tärkeää kertoa tapaamisten tarkoituksesta ja tavoitteesta, siitä että käyntejä on tietty määrä ja tarkoituksena on olla hetken rinnalla kulkija. Tavoitteena on löytää yhdessä avaimia arkeen ja kannustaa omaista itsestään huolehtimiseen. Käynnit tehdään kotikäyntinä omaisen luona. Jos se ei ole mahdollista, voidaan tavata myös yhdessä sovitussa paikassa. Kolme ensimmäistä käyntiä on hyvä tehdä suhteellisen tiiviissä aikataulussa (viikon/kahden välein), jolloin keskustellut asiat pysyvät ja prosessoituvat mielessä. Kolmannen ja neljännen käynnin (lopputapaaminen) väli on pidempi, koska käynnin aikana on tarkoitus varmistaa suunniteltujen tukitoimien toimivuus. Ennen viimeistä käyntiä omaiselle soitetaan, jolloin voidaan jo puhelimessa kartoittaa hänen sen hetkistä tilannettaan.
Koko prosessin ajan työntekijällä tulee olla palveluohjauksellinen näkökulma. Mahdollisiin ongelmiin puututaan ja omainen ohjataan palvelujen piiriin. Käynnit ovat tavoitteellisia ja ammatillisia omaisen tapaamisia, joiden tarkoitus on tukea omaista ja auttaa häntä vaikeassa elämäntilanteessa. Käyntien aikana pohditaan yhdessä mahdollista osallistumista vertaistukiryhmään tai omaista kiinnostavaan virkistystoimintaan, joka tukisi omaisen jaksamista ja tukiverkon luomista/ylläpitämistä.