Ilkka-Pohjalaisessa ollut painovirhe, johon emme oikaisua pyynnöstä huolimatta saaneet. Tässä mielipidekirjoitus korjattuna.
Päihdeperheen lapsi tulee harvoin nähdyksi ja kuulluksi tai kohdatuksi omana itsenään. Kasvun mahdollisuudet ovat rajalliset. Tunteiden ilmaisu on joko mahdotonta tai hyvin kapeaksi rajattua. Pelko ja epävarmuus värittävät elämää. Syyllisyydentunteet, häpeä ja yksinäisyys tuovat oman lisämausteen.
Päihderiippuvuus on sairaus, johon liittyy perinnöllinen alttius ja ylisukupolvisuus eikä valinta. Siihen on mahdollista hakea ja saada apua. Tunnistatko lähipiiristäsi ihmisen, jolla on alttiutta päihderiippuvuuteen? Päihderiippuvuus ja osa mielenterveyden häiriöistä, ovat sairauksia, joista ei voi parantua. Niiden kanssa voi kuitenkin oppia elämään hyvää, arvokasta ja itselle merkityksellistä elämää.
Se että syntyy päihdeperheeseen ja kasvaa siellä, ei välttämättä johda päihdeongelmaan. Perheessä roolitus tapahtuu usein luontaisesti. Joku on kannattelija, joku mahdollistaja, yksi on musta lammas ja toinen taas väliinputoaja, unohdettu. Jokaisella on oma roolinsa.
Jokaisen päihde- ja mielenterveysongelmaisen ympärillä on vähintään viidestä kymmeneen läheistä. Läheisellä tarkoitetaan, puolisoa, lasta, ystävää, työkaveria, vanhempaa, sukulaista tai sisarusta. Läheinen jää helposti ilman apua ja tukea. Syyllisyyden, häpeän, pelon, epävarmuuden, epätoivon ja surun tunteet vaihtelevat. Ristiriidan aiheuttaa tunteet rakkaudesta, huolesta, ilosta, toivosta, kiintymyksestä ja lempeydestä. Tunnekirjo on laaja. Tunnistetaanko päihderiippuvaisten läheiset ilmiönä sosiaali- ja terveyspalveluissa työskentelevien ammattilaisten keskuudessa?
Läheisen voi olla vaikeaa oppia päästämään irti. On tärkeää, että läheinen tunnistaa omat rajansa, oppii sanomaan ei ja olemaan terveesti itsekäs. Tämän jälkeen astuu kuvaan vertaistuki, jonka merkitystä ei voi korostaa liikaa. Vertaistuki antaa läheiselle mahdollisuuden tulla nähdyksi, kuulluksi ja kohdatuksi omana itsenään. Se on puhtainta rakkautta. Toivo selviytymisestä herää ja hiljalleen usko paremmasta huomisesta. Itsestään huolehtimisen tärkeys kirkastuu.
Erityisen tärkeää on tietoisuuden lisääminen. Läheinen tarvitsee tiedon lisäksi tukea ja apua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Vastuuta päihderiippuvaisen hoitoon pääsystä ei voi sysätä läheiselle. Sairastuneen saaminen avun piiriin on läheisille helpottavaa. Moni läheinen kokee kuitenkin jäävänsä tuolloin yksin, vailla tukea. Vertaistukiryhmät tarjoavat, paikan ja ajan, jossa saman kokemuksen omaavat ihmiset voivat tavata. Salliva ja luottamuksellinen keskusteluilmapiiri auttaa selkeyttämään ajatuksia, tunteita, avaamaan solmuja ja hiljalleen pääsemään eteenpäin. Voimavarojen lisääntyessä läheinen alkaa uskoa itseensä ja irti päästäminen on mahdollista. Terve itsekkyys vahvistuu ja omat rajat selkeytyvät. Läheinen huomaa, että elämä kantaa.
Petra Reinikainen, FinFami E-P/ Tanja Aalto, KRIS E-P ry
