Vanhemman oireillessa tai sairastaessa psyykkisesti on ensiarvoisen tärkeää huomioida lapset. Vanhemman mielenterveyshäiriöt lisäävät tutkitusti riskiä lapsen psyykkisestä sairastumisesta lapsuudessa ja aikuisuudessa. Vanhemmuus voi kuitenkin olla hyvää sairaudesta huolimatta, mikäli vanhempi saa tarvitsemaansa tukea sekä omaan sairauteensa että perheen väliseen vuorovaikutukseen. Lapsen pärjäävyyttä ja suojaavia asioita voidaan vahvistaa vanhemman sairastaessa eri keinoin. On hyvä myös muistaa, että kaikille lapsille ei tule ongelmia, ja normaali kasvu ja kehitys on mahdollista! Elämään kuuluu vaikeatkin vaiheet, ja niitä on jokaisessa perheessä. Huomio kannattaakin suunnata siihen, miten vaikeuksien kanssa eletään ja miten haasteet ratkaistaan.
Mielenterveyden häiriöt voivat vaikuttaa sosiaalisen vuorovaikutuksen lisäksi esimerkiksi kykyyn ajatella, tuntea tai toimia. Perhe itsessään on tiivis vuorovaikutusyksikkö, jolloin vanhemman mielenterveydenhäiriö tulee aina osaksi koko perheen elämää. Esimerkiksi vanhemman masennus voi ilmentyä alakuloisuutena, ärtyvyytenä tai jaksamattomuutena. Lapsen voi olla vaikea mieltää käytöstä sairaudeksi, vaan se voi saada hänen kokemusmaailmassaan uuden merkityksen. Onkin äärimmäisen tärkeää sanoittaa sairauden vaikutusta arjessa, ja korostaa, ettei sairaus tai sen tuomat oireet ole lapsen vika.
Toisinaan vanhemmat voivat jättää kertomatta lapselle sairaudestaan pyrkien siten suojelemaan lastaan. Tosiasiallisesti lapselle ikä- ja kehitystasoisesti tarjottu tieto sairaudesta suojelee lasta turhalta syyllisyydeltä, sillä lapsi voi mieltää vanhemman oireilun johtuvan itsestään. Lapsi saattaa myös alkaa toimia ”pikkuaikuisena”, joka vastaa kodinhoidosta ja sisaruksista. Lapsen oireilua voi olla myös haastava käytös, vetäytyminen tai vaikkapa keskittymiskyvyn huonontuminen. Jokaisen vanhemman hartain toive lienee tarjota mahdollisimman turvallinen ja hyvä lapsuus lapselleen. Vanhempi kokee usein voimakasta syyllisyyttä psyykkiseen sairauteensa liittyen. Tällaisissa tilanteissa on hyvä muistaa, ettei vanhempi ole valinnut sairastumistaan, ja lapsen selviämiseen voi vaikuttaa. Yksin ei tarvitse selvitä, parhain apu on haettu apu!
Lasta suojaavia tekijöitä ovat mm. toimiva arki, rutiinit, läheinen ja luottamuksellinen suhde aikuiseen, kiinnittyminen kouluun/harrastuksiin, ikään sopiva ymmärrys tilanteesta sekä avoin keskusteluyhteys perheessä. Tieto siitä, että vanhemman paraneminen ei ole lapsen vastuulla eikä lapsi ole syyllinen vanhemman sairauteen, ovat keskeisiä. Toivon näkökulman vaaliminen kannattelee lasta.
Vanhemman sairastaessa psyykkisesti voidaan käyttää Lapset puheeksi -menetelmää apuna tilanteen hahmottamiseksi lasten kannalta. Työtapa on vanhempia kunnioittava, eikä siinä etsitä syyllisiä, vaan keskitytään vanhemman ja lapsen välisen yhteisen ymmärryksen lisäämiseen sekä arjen jouhevaan sujumiseen. Tavoitteena on lapsen hyvinvoinnin ja suotuisan kehityksen tukeminen sekä ongelmien ennaltaehkäiseminen.
Jos artikkelien luettuasi pohdit, miten kertoa lapselle psyykkisestä sairaudesta, anna itsellesi lämmin halaus! Olet tekemässä arvokasta päätöstä. Jos kaipaat tukea keskusteluun, ota yhteys omaisneuvojaamme Tuija Ikolaan. Hänen vastaanotollaan voi käydä vaikka koko perhe keskustelemassa asiasta. Omaisneuvonta on maksutonta ja luottamuksellista, eikä tietoja/keskusteluja tallenneta asiakastietojärjestelmiin.
Jos pohdit puolisona omaa jaksamistasi, meillä on omaisneuvonnan lisäksi tarjota sinulle myös puolisoille suunnattu vertaistukiryhmä. Vertaistuen äärellä on mahdollista tulla kohdatuksi kaikkine omine tunteineen ja huolineen suhteessa puolison sairastamiseen.
Veli-Matti Saarinen oli meillä luennoimassa aiheesta 2020: katso verkkoluennon tallenne Youtube-kanavaltamme.
Lähteet: Solantaus, T. Miten autan lastani? Opas vanhemmille, joilla on mielenterveyden ongelmia. Solantaus, T. ja Paavonen, E. J. 2009. Vanhempien mielenterveyshäiriöt ja lasten psykiatriset ongelmat. Saarinen, V-M. 2020. Lapsen huomioinen, kun vanhempi sairastaa psyykkisesti -verkkoluento.
Lisätiedot ja yhteydenotot
