Asiantuntijatyönä valmisteltu kansallinen mielenterveysstrategia julkistettiin 11.2.2020 ja luovutettiin perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurulle. Hallitus tukee mielenterveysstrategian toimeenpanoa valtioneuvoston periaatepäätöksellä.

Uusi, pitkän aikavälin mielenterveysstrategia ulottuu vuoteen 2030 saakka ja sen tavoitteena on turvata mielenterveystyön jatkuvuus ja tavoitteellisuus. Jokainen tuleva hallitus laatii strategian tueksi oman mielenterveysohjelmansa, jossa määritellään hallituskauden mielenterveyspolitiikan painopisteet, toimeenpanon keinot ja välineet sekä seuranta.

Strategiassa mielenterveys nähdään voimavarana ja oikeuksina. Se on henkilökohtaista ja kansallista pääomaa, josta pidetään huolta ja johon sijoitetaan. Strategian luovutustilaisuudessa tähdennettiin, että myös mielenterveyden edistämiseen on olemassa toimivia keinoja, mutta niitä ei yleisesti tunneta.

Ministeri Kiuru toi strategian vastaanottaessaan esiin, että elinikäinen riskimme sairastua mihin tahansa psyykkiseen sairauteen on lähes 50%. Vain osa sairastuneista on koskaan hoidon piirissä ja puutteita on etenkin perusterveydenhuollon hoidossa. Mielenterveyspalveluiden saatavuutta peräänkuulutetaan parannettavaksi koko maassa.

Strategian mukaan, mielenterveyspalveluiden pitää olla ihmisen tarpeita vastaavia, laaja-alaisia ja yhteen sovitettuja. Lisäksi palveluihin pitää päästä riittävän varhain ja nopeasti. ”Etenkin nuorten on saatava apua, ennen kuin asiat mutkistuvat liikaa” Ministeri Kiuru totesi. Nuorten paikka ei ole palvelujonoissa.

Mielenterveysstrategiassa asetettujen tavoitteiden mukaisia toimenpiteitä toteutetaan mm. osana Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaa. Ohjelmassa parannetaan psykoterapioiden ja ehkäisevien sekä hoidollisten psykososiaalisten menetelmien saatavuutta perusterveydenhuollossa. Lisäksi vahvistetaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyörakennetta, jotta mielenterveyshäiriöt tunnistetaan nykyistä paremmin ja varhainen tuki tai hoito voidaan aloittaa nopeasti.

Uusi mielenterveysstrategia velvoittaa myös ottamaan omaiset palvelujen suunnittelussa entistä paremmin huomioon.

Mielenterveysstrategia sisältää myös itsemurhien ehkäisyohjelman ja kattaa päihdepalvelut sekä huomioi ehkäisevän         päihdetyön. Strategian viisi mielenterveyspoliittista painopistettä ovat:

1. Mielenterveys pääomana

2. Lasten ja nuorten mielenterveyden rakentuminen arjessa

3. Mielenterveysoikeudet 

4. Ihmisen tarpeiden mukaiset, laaja-alaiset palvelut

5. Hyvä mielenterveysjohtaminen

Lisätiedot ja yhteydenotot

Noora Nieminen
Noora Nieminen

Toiminnanjohtaja

Julkaisu luettavissa kokonaisuudessaan

Pin It on Pinterest