Mielenterveysläheiset Etelä-Pohjanmaalla

Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Etelä-Pohjanmaa, jonka väkiluku on 190 803 asukasta. Täysi-ikäisiä mielenterveysläheisiä on arvion mukaan 34 600 ja 0-17-vuotiaita lapsiomaisia on 9246. Lapsiomaisella tarkoitetaan alaikäistä lasta, joka elää perheessä, jossa vanhemmalla on psyykkinen sairaus. Mielenterveysläheisten avun ja tuen tarve on todellinen tällä alueella. Yhdistys täydentää julkisen sektorin järjestämiä psykososiaalisen tuen palveluita, tarjoamalla maksutonta ammatillista keskustelutukea sekä vertaistukiryhmiä. Järjestämme aiheeseen liittyviä tietoiskuja ja tapahtumia. Yhdistys tavoittaa välillisten ja suorien kohtaamisten kautta vain murto-osan tästä kohderyhmästä.

Ammatillista keskustelutukea tarjotaan läheisille 1-5 kertaa. Keskustelutuen tarkoituksena on tukea läheisen selviytymistä ja löytää mahdollisia vaihtoehtoja sekä ratkaisukeinoja arjen haasteisiin. Keskusteluissa asiakkaalla on mahdollisuus käydä läpi ajankohtaista elämäntilannettaan sairastuneen läheisenä. Mikäli keskusteluiden jälkeen läheisellä havaitaan edelleen tuen tarvetta, hänet ohjataan tarvittavan tuen piiriin.

Sosiaali- ja terveysministeriö on painottanut vapaaehtoistoiminnan merkitystä. Yhdistyksen vapaaehtoistoiminta on ammatillisesti koordinoitua. Vertaistukiryhmien ohjauksesta vastaavat yhdistyksen kouluttamat vapaaehtoiset ja hyvinvointialueen kouluttamat kokemusasiantuntijat. Vertaistukiryhmän sisältö ja harjoitukset perustuvat tutkittuun tietoon. Ryhmien sisällöt ovat aina ammattilaisen suunnittelemia ja ne sisältävät johdatuksen sekä apukysymykset kuhunkin aiheeseen. Näiden pohjalta syntyy vertaistuellista keskustelua, jonka kautta ryhmäläisillä on mahdollisuus saada oivalluksia omista tunteista, huolen hallinnasta, voimavaroista ja omista rajoista. Ryhmien yksi teoreettinen pohja tulee toipumisorientaatiosta.

Hyvinvointialueeseen kohdistuvat säästötoimenpiteet sekä yleisesti tiedossa oleva terveyspalveluiden ruuhkautuminen lisäävät läheisten turvattomuutta ja huolta.  Läheisillä on valtava tarve saada tietoa sairaudesta ja  hoidon etenemisestä. Läheisillä on tarve tulla kohdatuksi ja kuulluksi omana itsenään. Jokainen läheinen tarvitsee paikan, jossa saa keskustella psyykkisen sairauden herättämistä tunteista ja ajatuksista.

Mielenterveysläheisellä on 46% korkeampi riski sairastua masennukseen. On tärkeää, että läheisillä on mahdollisuus saada apua itselleen nyt ja tulevaisuudessa. Yhdistyksen palveluihin tulevista ihmisistä ei tehdä kirjauksia Kantaan, tai muihin tietojärjestelmiin.

Lähteet:

Etelä-Pohjanmaan Hyvinvointialue, perhekeskukset: https://www.hyvaep.fi/uploads/2023/05/kartta_perhekeskuksista.pdf.

Solantaus & Paavonen: Vanhempien mielenterveyshäiriöt ja lasten psykiatriset ongelmat.

Väestötutkimus, Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos. Luku tarkistettu tutkimusprofessori Timo Partoselta.

Mieli ry, tilastotietoa: https://mieli.fi/yhteiskunta/mielenterveys-suomessa/tilastotietoa-mielenterveydesta/