Koronakriisin aikana väestön terveyden ja terveydenhuollon kantokyvyn turvaamiseksi annettujen suositusten ja tehtyjen rajoitustoimien seurauksia on selvitetty laajalti. Epidemian hidastamisen hintana on ollut hyvinvointiyhteiskunnan ja yksilöiden kannalta kriittisiäkin sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia.
Valtioneuvoston julkaisussa Hyvinvoinnin ja tasa-arvon vahvistaminen koronakriisin aikana ja sen jälkeen todetaan, etteivät poikkeustilanteen vaikutukset jakautuneet väestössä tasaisesti. Sosiaalibarometrin (2020) mukaan hyvää tarkoittavat toimet vaurioittivat eniten ihmisiä, jotka olivat jo valmiiksi heikossa asemassa; lapset, jotka eivät saaneet asianmukaista tukea vanhemmilta, mielenterveys- ja päihdekuntoutujat, ikääntyneet, vaikeassa työmarkkina-asemassa olevat sekä muutoin taloudellisesti heikoilla olevat ihmiset.
Myös Seinäjoen mielenterveys- ja päihdepalveluiden asiakasraati arvioi sosiaalisten ja taloudellisten ongelmien syventyneen sekä perheissä piilossa olleiden haasteiden nousseen eristyksen aikana esiin. Etenkin keväällä tunnistettiin asiakkaiden ja omaisten kokeman ahdistuneisuuden lisääntyneen. Ahdistusta aiheuttivat oma, mutta myös läheisten sairastumisen pelko. Ihmiset kertoivat kokeneensa unettomuutta, epätietoisuutta ja yksinäisyyttä. Vaikka apua on haettu, ounastellaan poikkeusajalta kertyneen hoitovajetta. Koettu etäisyys ja huoli saattavat ilmetä myös viivästyneenä huolenkuormana.
Poikkeusaika toi esiin kiinni pitävien ja tukea antavien, pientenkin kohtaamisten sekä palveluiden merkityksen. Päihdetyössä asiakkaiden, joilla oli kontakteja järjestötoimintaan, huomattiin olleen kriisin keskellä vahvemmilla. Järjestöt saivat asiakasraadilta kiitosta myös siitä, että niiden toiminta ei pysähtynyt, vaan uusia toimintamuotoja otettiin nopeasti ja monipuolisesti käyttöön.
Poikkeusaika ja itsestäänselvyyksinä pidettyjen asioiden yhtäkkinen puuttuminen herättivät myös uudenlaista yhteisöllisyyttä ja arvostusta monen arjessa. Jaettu huoli on yhdistänyt, ja osalle eritys on lisännyt läheisyyttä omiin rakkaisiin ihmisiin. Yhteisöön kuulumisen arvostus, sosiaalisten kontaktien ja kosketuksen merkitys ovat kirkastuneet. Rahapeliriippuvaiset ovat kokeneet helpotusta pelikoneiden sulkemisesta.
Pandemia ei ole ohi ja asiakasraadissa toivotaan, että Koronan aiheuttamasta huolesta kysytään edelleen, vaikka se ei tulisi keskustelussa esille. Ihmisillä voi olla yhä tarve, muttei uskallusta ottaa asiaa puheeksi.
Seinäjoen mielenterveys- ja päihdepalveluiden asiakasraati on perustettu vuonna 2016, tarkoituksena mielenterveys- ja päihdepalveluiden käyttäjien ja omaisten kuuleminen ja osallisuuden vahvistaminen palveluiden suunnittelussa, toteutuksessa sekä niihin liittyvässä päätöksenteossa. Raadin kokoonpanosta ja toiminnasta lisää: www.finfamiep.fi/edunvalvonta
Lisätiedot ja yhteydenotot
