Mielenterveysomaisella tarkoitetaan henkilöä, jonka läheinen oireilee tai sairastaa psyykkisesti. Läheinen voi olla esimerkiksi perheenjäsen, ystävä tai kumppani. Psyykkinen oireilu on varsin yleistä ja arviolta joka toinen suomalainen kokee jonkun mielenterveyden häiriön elämänsä aikana. Sairastuminen vaikuttaa aina myös läheisiin. Koronaepidemia sekä sen aiheuttamat rajoitustoimet ovat vaikuttaneet ihmisten mielen hyvinvointiin yleisesti ja ammattilaisten huoli etenkin mielenterveyskuntoutujista on kasvanut edellisvuoteen verrattuna voimakkaasti. Poikkeusaika on lisännyt myös omaisten kuormitusta ja hoitovastuuta.

Mielenterveysomaisten rooli palvelujärjestelmässä määrittyy usein suhteessa sairastuneeseen, eikä heidän omia tiedon ja tuen tarpeitaan välttämättä osata tunnistaa tai huomioida. Tutkimusten mukaan omaiset kokevat jäävänsä palvelujärjestelmässä näkymättömiksi ja sivuutetuiksi.

Kysyimme mielenterveys- ja päihdealan ammattilaisilta kokemuksia omaisten huomioimisesta asiakas- tai potilastyössä. Avoimeen kyselyyn saimme yhteensä 20 vastausta. Suurin osa vastaajista (8) työskenteli sairaanhoitopiirillä tai kuntatyönantajalla (5) ja loput (7) järjestöissä, yrittäjänä tai muualla.

Kyselyyn vastanneet olivat erittäin tietoisia omaisten huomioimisesta hoidon ja palveluiden yhteydessä. Puolet vastaajista kertoo kysyvänsä säännöllisesti asiakkaan tai potilaan läheiseltä, onko tämä saanut riittävästi tarvitsemaansa tietoa ja lähes yhtä moni kysyy satunnaisesti. Kokemukset omaisten kohtaamisesta ovat poikkeuksetta kannustavia, hyötyjä nähdään myös potilaan kannalta.

”Nämä käynnit ovat olleet onnistuneita ja kaikissa tapauksissa omaiselle on paremmin auennut esim. puolison sairaus ja miten tämän käytös on juuri sairaudesta johtuvaa.”

”Myös potilaalle on auennut, miten omainen kokee sairastumisen.”

Työyhteisön työkulttuurilla ja toimintatavoilla mainitaan olevan omaisen huomioimisessa merkitystä. Läheisen omasta jaksamisesta kysyy säännöllisesti 60% vastaajista.

”Jos pari/perhekäynti kuuluu perustoimintatapaan ja se kerrotaan potilaalle jo hoidon ensi käynneillä, niin silloin perhe tulee huomioitua.”

”Tänään kysyin — puolisolta tämän jaksamisesta ja huomioin hänen tilannettaan kumppaninsa tukihenkilönä.”

Ammattilaiset näkivät työssään myös tilanteen toisen puolen, eli vaikka heillä olisi mahdollisuudet olla omaiselle apuna, siihen ei välttämättä tule tilaisuutta.

”Mielelläni tapaisin omaisia enemmän ja joskus vastaanotolle on saattanut tulla mukaan esim. puoliso.”

”Potilaat eivät aina halua omaisia hoitoon mukaan eivätkä ole aina edes kertoneet heille sairaudestaan tai sitten omainen ei halua osallistua.”

Psyykkinen sairaus perheessä on monelle lapselle vaiettu salaisuus

Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFami ry jäsenyhdistyksineen pyrkivät edistämään lapsiomaisten ja nuorten hoivaajien tunnistamista, varhaisia tukitoimia sekä avointa puhetta mielenterveydestä. Joka neljäs lapsi tai nuori elää perheessä, jossa vanhemmalla on mielenterveysongelmia. Lapselle psyykkinen sairaus perheessä on usein vaiettu salaisuus. Tilanne saatetaan salata, koska pelätään muiden asenteita, syrjintää ja leimautumista. Välittävät kohtaamiset, ammattilaisten kanssa käydyt ja tilannetta avaavat keskustelut sekä yhdessä tehtävät tukitoimenpiteet vahvistavat perheiden jaksamista.

Mielenterveysomaisten yhdistyksissä on tuotettu työkaluja ammattilaisille avuksi. Esimerkiksi Huomioi omaiset mini-interventiomallin neljän kysymyksen avulla ammattilainen voi arvioida omaisen hyvinvointia ja jaksamista, riittävää tiedon ja tuen saantia sekä lasten ja koko perheen huomioimista ja ohjata omaisen tarvittaessa yhdistyksen omaisneuvonnan ja muun toiminnan piiriin.

Huoli puheeksi -työkalua on kehitetty keväällä 2020 FinFami Etelä-Pohjanmaa ry:n Kunahra -hankkeessa, yhdessä nuoria kohtaavien ammattilaisten kanssa. Työkalulla halutaan muistuttaa ammattilaisia ottamaan nuorten kanssa huoli puheeksi ja tuomaan esiin matalan kynnyksen yhteydenottomahdollisuuksia tukea tarjoaviin tahoihin. Tämän syksyn ammattilaiskyselyymme vastaajista 25% oli jo tutustunut Huoli puheeksi -työkaluun ja avoin hyödyntämään sitä työssään.

Lokakuun yhdeksäs on Ilonan nimipäivä ja valtakunnallinen mielenterveysomaisten päivä. Tänä vuonna teemana ovat lapsiomaiset ja nuoret hoivaajat. Teeman yhteydessä haluttiin nostaa esiin myös omaisten huomioimista palvelujärjestelmässä.

Lisätiedot ja yhteydenotot

Julia Hakamaa
Julia Hakamaa

Toiminnanjohtaja

Lähteet

www.soste.fi/sosiaalibarometri/sosiaalibarometri-2020

www.finfami.fi/ajankohtaista/category/tiedotteet-ja-kannanotot

Jurvansuu, S. & Ringbom, H. 2020. Mielenterveys- ja päihdeomaisten saama sosiaalinen tuki ja sen yhteydet mielen hyvinvointiin. www.tietopuu.a-klinikkasaatio.fi/julkaisusarjat/katsauksia-ja-nakokulmia

Kysely

FinFami Etelä-Pohjanmaa ry:n ammattilaisille suuntaama kysely omaisten huomioon ottamisesta toteutettiin avoimena verkkokyselynä 22.9.-7.10.2020. Kiitämme kaikkia kyselyyn tutustuneita ja siihen vastanneita!

Pin It on Pinterest