Päihdeongelmat

Nuorten päihteidenkäyttö on yleistynyt ja käyttö aloitetaan nykyisin nuorempana kuin parikymmentä vuotta sitten. Vaikka valtaosalle nuorista kyse on ohimenevästä kokeilusta, päihteidenkäytön ongelmat ovat samalla yleisimpiä nuorten mielenterveysongelmia. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä suurempi on päihdehäiriön kehittymisen vaara ja sitä todennäköisemmin päihteiden käyttö tuo jatkossa mukanaan myös muita mielenterveysongelmia, kuten masennusta ja ahdistuneisuushäiriötä sekä ihmissuhdevaikeuksia. Nuoren tie päihteiden kokeiluun, käyttöön, väärinkäyttöön ja riippuvuuteen on hyvin yksilöllinen ja riippuu sekä hänen perimästään että ympäristötekijöistä. Jos on aloittanut tupakoinnin ja alkoholinkäytön jo nuorena, se saattaa mahdollistaa sujuvamman siirtymistä huumeiden käyttöön myöhemmin elämässä.

ALKOHOLIN vaikuttava aine, etanoli, häiritsee hermosolujen aineenvaihduntaa. Alkoholi voi monien fyysisten vaikutusten lisäksi johtaa mm. unihäiriöihin. Pitkäaikainen alkoholinkäyttö vaurioittaa aivoja - ihmisen aivot kypsyvät ja kehittyvät aina noin 25-vuotiaaksi saakka. Nuorilla on siis aikuisia enemmän menetettävää altistuessaan alkoholin kaltaiselle hermomyrkylle.

Huumeista yleisimpiä suomalaisten nuorten keskuudessa ovat usein vaarattomina pidetyt KANNABISTUOTTEET hasis ja marihuana. Kannabis vaikuttaa lamauttavasti keskushermostoon. Sen pitkäaikainen käyttö johtaa usein psykologisiin muutoksiin ja käytöshäiriöihin. Käyttäjä on usein väsynyt, veltto, haluton, masentunut, ahdistunut ja joskus sekava tai saa paniikkikohtauksia. Käyttö heikentää oppimis- ja keskittymiskykyä ja aiheuttaa ajattelun muutoksia. Kannabis saattaa laukaista esimerkiksi paniikkihäiriön tai psykoosin.

On olemassa ihmisen keskushermostoa kiihdyttäviä (esim. amfetamiini, ekstaasi) sekä sitä lamauttavia huumeita. AMFETAMIINI on hermostoa kiihdyttävä huume, jonka käyttäjillä esiintyy skitsofreenisia piirteitä, masentuneisuutta, epätoivoa, laihtumista ja unettomuutta. Siitä vieroittumiseen liittyy usein vaikeita mielialojen vaihteluaja sekä ajoittaisi psykoottisia oireita. Amfetamiinipsykoosi vaatii aina hoitoa suljetulla osastolla ja psykoosilääkityksen aloittamisen. EKSTAASI on niin ikään keskushermostoa kiihdyttävä huume, jolla vakavia sivuvaikutuksia, kuten tuskatiloja, vainoharhaisuutta ja sekavuutta. Sen säännöllinen käyttö aiheuttaa pitkäaikaisia muisti- ja oppimisvaikeuksia ja masennusta.

Keskushermostoa lamaannuttavista aineista HEROIINIIN kehittyy fyysinen riippuvuus nopeammin kuin mihinkään muuhun huumausaineeseen. Aineen sietokyky kasvaa nopeasti. Vieroitusoireet kasvavat levottomuudesta nopeasti kiputiloihin, kouristuksiin jne. ja irrottautuminen heroiinista on vaikeaa. Huumaavassa tarkoituksessa käytetään myös vahvoja lääkkeitä.

Erilaisten LIUOTTIMIEN IMPPAAMINEN hengittämällä tai haistelemalla voi vahingoittaa hermosoluja. Liuotinhumala aiheuttaa moninkertaisen aivosolujen kadon alkoholihumalaan verrattuna. Lyhyttä imppaamalla saavutettua päihtymystilaa seuraa pitkä ja ikävä vierotusoirevaihe. Helposti saatavilla olevienkin liuottimien väärinkäyttö aiheuttaa riippuvuutta sekä vaurioita kehossa (älyllisen toiminnan lasku, puhevaikeudet, masennus, eristäytyminen).

Nuori päätyy päihdehäiriöidensä vuoksi hoitoon usein vasta hätätilanteissa eli päivystyspotilaana esimerkiksi yöllä. Tällöin annetaan vain ensiapua päihteiden aiheuttamiin haittoihin, mutta päihdeongelmainen nuori tarvitsisi avukseen pitkäaikaisen hoitosuunnitelman. Keskeistä on, että nuori itse ymmärtää päihteiden käytön haitat ja kokee tarvitsevansa apua. Aina nuori ei itse kuitenkaan tunnista päihteiden käytön riskejä, vaan vanhempien on otettava vastuu esimerkiksi kouluterveydenhoidon ja lastensuojelun viranomaisten tukiessa.

Lue lisää nuorten mielenterveyden häiriöistä täältä.

Lähde: Käsikkäin. Opas psyykkisesti oireilevien lasten ja nuorten omaisille. Tuula Vainikainen. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen yhdistys ry. Turku 2006.