Kuinka voin vahvistaa omaa mielenterveyttäni?

Samalla lailla kun fyysisestä terveydestään voi pitää huolta, myös mielenterveyttään ja voimavarojaan voi vahvistaa. Henkisen hyvinvoinnin kannalta on tärkeää kyetä tunnistamaan ja ilmaisemaan tunteitaan, tulla toimeen muiden kanssa, omata keinoja selviytyä pettymyksistä ja huolehtia ihmissuhteista, arjen hyvinvoinnista ja tasapainosta.

Fyysisestä terveydestä huolehtiminen tukee henkistä hyvinvointia ja toisin päin. Kun ihminen liikkuu, nukkuu ja syö hyvin, se ruokkii myös mielenterveyttä. Jos esimerkiksi yöunet jäävät lyhyiksi tai unohtaa syödä päivän mittaan, se vaikuttaa selvästi mielialaankin. Myös arjen rutiinit ja rytmit, kuten koulussa käyminen, huoltaa mielenterveyttä. Tärkeä osa mielenterveyttä ovat tunnetaidot, eli omien tunteiden tunnistaminen, sanojen löytäminen niille ja niiden ilmaiseminen. Yhtä tärkeää on huolehtia ihmissuhteista ja viettää aikaa kavereiden ja perheen kanssa turvallisessa ja kannustavassa ilmapiirissä. Mielenterveys ei tarkoita, että elämään ei saisi kuulua ahdistusta tai riittämättömyyttä, alakuloisuutta tai jopa mielenterveyden häiriöitä. Aivan jokaiselle ihmiselle tulee elämässään joskus eteen ylä- ja alamäkiä, ihmissuhdeongelmia, rahavaikeuksia, koulu- tai työpaineita sekä menetyksiä. Näiden asioiden kohtaaminen horjuttaa mielenterveyttä, mutta ei poista sitä meiltä – samoin kuin jos saisi fyysisen sairauden, esimerkiksi diabeteksen, se ei poista terveyttä mutta on yksi syy huolehtia itseään entistä paremmin.

Aiemmin jo mainittuja suojaavia ja altistavia tekijöitä olisi hyvä joskus pysähtyä oikein miettimään omalla kohdallaan. Mitkä asiat omassa elämässäsi lisäävät hyvinvointia ja mitkä kuormittavat, ahdistavat tai aiheuttavat pahaa oloa? Voisiko hyviä asioita lisätä tai huomioida enemmän? Hyvinvointia lisäävät asiat ovat usein helppoja toteuttaa. Niitä ovat:

- Päivärytmi, kuten ruokailujen säännöllisyys, nukkumaan meno ajoissa, harrastusaika jne. tuovat turvallisuutta ja tasapainoa arkeen, vaikka kuulostavatkin tylsältä.

- Ruokailu, jossa on hyvä huomioida esim. ruoan terveellisyys ja säännöllinen ruokarytmi.

- Liikunta saa aikaan elimistössä mielihyvää tuottavia aineita ja vaikuttaa mielenkin terveyteen paljon. Kaikkien ei tarvitse hikoilla zumbassa, pelata sählyä tai juosta hikilenkkejä, vaan on tärkeää, että itse kukin löytää juuri sen itselle mielekkään tavan liikkua.

- Yöunet, joiden jäädessä huonoiksi tai liian lyhyiksi on liikkeellelähtö aamulla vaikeaa ja koko päivä heti kättelyssä puolitehoinen. Huomioi iltarituaalit ja koeta saada mieltä painavat asiat pois päästä ennen nukkumaanmenoa. Vältä kahvia ja energiajuomia, telkkarin katsomista ja tietokoneen/tabletin/puhelimen käyttöä juuri ennen nukkumista, näin saat paremmin unen päästä kiinni ja uni on rauhaisampaa.

- Rentoutuminen, jolle löytyy kiireessäkin paremmin aikaa jos suunnittelee tärkeät tehtävänsä etukäteen ja miettii niiden tärkeysjärjestystä. Esimerkiksi koulutyön aiheuttamaa stressiä voi vähentää muistamalla, että vaatimustasoaan ei kannata asettaa epärealistisen korkealle eikä aikatauluja liian tiukoiksi. Aikaa tulee jäädä myös ihan vain olemiselle, omanlaiselle laiskottelulle!

- Ystävät ja perheenjäsenet, joille voi kertoa mielen päällä olevista asioista. Olethan itsekin luotettava ystävä ja kuuntelija toiselle!

- Yksinkertainen kysymys: mistä sinulle tulee hyvä mieli ja mistä saat virkeyttä? Harrastuksesta, lemmikkisi leikittämisestä, tietyn musiikin kuuntelemisesta, kaverin halaamisesta? Tee vaikka lista niistä asioista, ja huolehdi että teet päivittäin niistä edes jotakin.

Lue lisää mielenterveydestä ja mielen sairauksista täältä.